Uutiset



p1-plattafweb_2.JPG

yhdessa.jpg

Nautic.jpg


isaf.gif


FMI.gif

Urheilulukio kilpapurjehtijan tukena
Purjehtijaliitto 19.01.2010

Yhteisvalinnat lähestyvät (1.-19.3.2010) – mitä peruskoulun jälkeen? Kilpapurjehdusta harrastava ja valmennuksellisia tavoitteita kurkottelevalle nuorelle opiskelu urheilulukiossa on urheilijan uran alku. Purjehtijaliiton valmennusjärjestelmässä urheilulukiot ja urheiluakatemiat ovat tärkeässä roolissa urheilijan uran toteuttamisessa. Toistaiseksi vain Helsingin Mäkelänrinteen urheilulukio tarjoaa purjehduksessa lajiryhmiä. Muista kaupungeista on tehty onnistuneesti oppilasvaihtoja lajivalmennusjaksoille.

Kohti kokonaisvaltaista valmentautumista
Luokaton järjestelmä sallii opintojen joustavan suunnittelun ja toteuttamisen, mikä on ehdoton edellytys vaativan urheiluvalmennuksen ja lukio-opintojen yhdistämiselle. Opiskelija voi suorittaa lukion 2 – 4 vuodessa ja vaihdella opinto-ohjelmaansa eri jaksoissa keveämmäksi tai vaativammaksi. Näin viikkoharjoittelusta, leireistä ja kilpailumatkoista aiheutuva haitta koulunkäynnille on mahdollisimman vähäinen.
Oppilaitos tarjoaa yhteistyökumppaneineen myös monia tukipalveluita kuten; psyykkinen valmennus, valmennusoppi, lihashuollon tukitoimet ja erikoisluentoja.

Urheilulukion tuntikehyksen mahdollistama valmennus on noin 25-40% urheilijan vuosittaisesta kokonaisharjoittelun määrästä. Harjoittelua suunnitellaan yhteistyössä urheilijan, henkilökohtaisen valmentajan ja koulunvalmentajan kanssa. Lajiharjoittelu pyritään järjestämään harjoittelukeskuksissa. Mikäli paikkakunnalla ei ole harjoittelukeskusta vastaava toimintaa on valmennussuunnitelmassa otettava huomioon tarkemmin lajileiritys ja itsenäinen harjoittelu (opiskeluvaihto on sovittava aina erikseen koulujen kanssa).

Urheilun ja opintojen yhdistäminen vaatii opinnonohjauksen tukea
Urheilulukiot ovat erikoistuneet juuri opinnonohjaukseen auttaen opiskelijaa rytmittämään tunnit/kurssit valmennuksien vaatimalla tavalla. Kuitenkin oppimismenestys on tärkeää urheilun ohella. Systemaattinen harjoittelu johtaa usein myös hyvään opiskelumenestykseen. Opiskelun tulee rytmittää kuten harjoittelu, pitäen kiinni suunnitelmasta. Toteutunut opintosuunnitelma tuottaa usein myös hyviä numeroita.

Urheilulukiossa opiskelevan tavoitteet
1. Urheilija kehittyy lajissaan sekä suorittaa lukio-opinnot ja yo-tutkinnon
2. Urheilija hallitsee perustekniikat lajisuorituksessa sekä kehittää lajiosaamista
3. Urheilija ymmärtää ja hallitsee fyysisen harjoittelun pääperiaatteet
4. Urheilija omaksuu terveet elämäntavat ja reilun pelin hengen
Malli vuosikohtaisista painotuksista
1. vuosikurssi kouluvalmennukseen ja lisääntyneeseen harjoittelumäärään totuttelu,
kilpailu- ja lajitekniikan kehittäminen
2. vuosikurssi harjoitusmäärien kasvattaminen, oman lajin vaatimusten hahmottaminen
  ja niiden huomioiminen omassa harjoittelussa
3. – 4. vuosikurssi harjoitusmäärien ja intensiteetin kasvattaminen, vastuun ottaminen
  omasta harjoittelusta, oman lajiharjoittelun lisääminen

Purjehtijoita 2008-2010 (kevät) eri urheilulukiossa
Mäkelänrinteen urheilulukio, Helsinki
Brändö gymnasium, Helsinki
Aurajoen urheilulukio, Turku
Kastellin urheilulukio, Oulu
Salpausselän urheilulukio, Lahti
Kuninkaanhaan urheilulukio, Pori
Sotungin lukio, Vantaa

Purjehduksen harjoittelukeskukset:

EPS:n Harjoittelukeskus, Espoo

HSK:n Harjoittelukeskus, Helsinki

NJK:n harjoittelukeskus, Helsinki

Harjoittelukeskustyyppistä valmennusta suunnitellaan myös muille paikkakunnille
Katso myös materiaalipankki klikkaa>>

Lisätietoa:

Suomen Purjehtijaliitto
valmennuskoordinaattori Mika Hollo, gsm 0440 888 440 tai mika.hollo@purjehtijaliitto.fi



Purjehtijaliitto




Kommentoi artikkelia

Syötä tähän numerot: Kolme Yhdeksän Nolla


Suomen Purjehtijaliitto ry | Westendinkatu 7 | 02160 Espoo | p. 020 796 4200 | toimisto@purjehtija.fi
Sivuston tekninen toteutus: Pingvin Designs Oy